Suomessa yleisiä satamia omistavat kunnat ja yksityiset tahot. Lisäksi Suomessa on teollisuuden omistamia satamia, joista osa on melko suuria. Manner-Suomessa toimii 24 satamayhtiötä, jotka ylläpitävät yleistä satamaa. Niistä neljä on yksityisessä omistuksessa, 20 on kuntien omistamia. Kaikille avointen yleisten satamien lisäksi Suomessa toimii useita teollisuuden satamia sekä satunnaisesti liikennöityjä kunnallisia satamarakenteita.
Alaa velvoittava lainsäädäntö on laajaa. Satamatoiminnan ympäristölupa, vesirakentamisen luvat sekä vaarallisten aineiden kuljetusten ja raide- ja satamaturvallisuuden lainsäädäntö sisältävät tarkkoja määräyksiä toimijoille.
Suomen satamien kautta kulki 2024
Satamat investoivat
Satama kuuluu kuljetusketjuun. Valtio vastaa omien vesiväyliensä ja satamayhtiöt oman alueensa kehittämisestä. Satamissa toimii lisäksi palveluntuottajia, joista keskeisiä ovat tavarankäsittely- ja matkustajapalveluita tarjoavat yhtiöt. Sataman yhteistyökumppaneita ovat myös useat eri viranomaiset ja julkisia palveluja tuottavat organisaatiot.
Satamayhtiö ohjaa toimintaa alueella muun muassa satamajärjestyksellä. Se asettaa eri toimijoille oikeuksia ja velvollisuuksia sataman alueella.
Satama on yhdistelmä keskenään erilaisissa sopimussuhteissa toimivia yrityksiä, yhteistyötä yksityisten ja julkisten toimijoiden kesken sekä satamayhtiön ohjeiden ja määräysten mukaan toimivia asiakkaita ja vierailijoita. Satama on monitoimijaympäristö.
Suomen satamat ovat vuodesta 2015 lähtien toimineet markkinaehtoisesti, osakeyhtiömuotoisina.
Satamia luonnehdittaessa puhutaan perinteisesti kappaletavara- ja irtolastiliikenteen satamista. Jako perustuu erilaisiin lastinkuljetusmuotoihin. Nykyään yhä useampi satama kehittää liiketoimintaansa laajemmista lähtökohdista. Satamayhtiöt panostavat esimerkiksi alueellaan toimivan teollisuuden kehittämiseen, investointeihin vaihtoehtoisiin käyttövoimiin tai pyrkivät tuottamaan lisäarvoa, kuten välivarastointia teollisille asiakkailleen tai kehittämällä valmiuksiaan toimia merituulivoiman rakentamisen tai operoinnin tukisatamana. Oheisliiketoiminnan ei tarvitse olla sidottua sataman alueeseen.
Liikenteen ja logistiikan digitaalinen murros tarjoaa mahdollisuuksia myös satamille. Kuljetusketjuja voidaan tehostaa ja tarjota muita liikenteen ohjaamiseen liittyviä palveluja. Satamayhtiöiden infrastruktuuriin liittyvän tiedon rajapinnan avaaminen tarjoaa muille palveluntuottajille uusia palvelumahdollisuuksia.
Älyväylät välittävät tilannekuvaa liikenteestä ja tietoja säästä. Ne ja etäohjauksen yleistyminen aluksissa ovat tulevaisuutta, jota huomioidaan infrastruktuurin kehittämisessä jo nyt.
Suomesta on erittäin hyvät matkustaja-autolauttayhteydet Ruotsiin ja Viroon. Samat alukset, jotka kuljettavat matkustajia, kuljettavat myös merkittävän osan Suomen ulkomaanliikenteen rahdeista, tuonnista ja viennistä.
Viihde- ja risteilymatkustajat puolestaan hyötyvät rahtiliikenteestä, sillä rahti auttaa pitämään matkustajien lippujen hinnat kurissa.
Yhä useampi kansainvälinen risteilyalus käy Suomessa, myös muualla kuin Helsingissä. Itämeren alueella on risteilymatkustajia kiinnostavia ja turvallisia kohteita. Suomen satamissa myös hoidetaan hyvin risteilyalusten jätehuolto – se on tärkeää Itämeren kannalta.
Kukin satama palvelee yhteiskuntaa laaja-alaisesti varmistaessaan teollisuuden ja taloudellisen toiminnan tarvitsemien tuotantopanosten tuonnin sekä niiden tuotteiden viennin. Niiden toiminnan ylläpitäminen kaikissa olosuhteissa ja kaikkina vuodenaikoina on koko Suomelle elintärkeää.
Työ-, liikenne- ja ympäristöturvallisuus ovat sataman toiminnassa keskeisiä arvoja, sillä vain turvallinen toiminta on tehokasta ja kannattavaa.
Satamat ja niitä ympäröivät kaupungit kasvavat yhdessä. Säännöllinen yhteydenpito sataman naapureihin auttaa kummankin tarpeiden yhteensovittamisessa.
Satamanpito on vastuullista ja pitkäjänteistä toimintaa. Sillä luodaan pitkäikäistä infrastruktuuria kunkin sataman kautta tehtävien kuljetusten tarpeisiin mahdollisimman resurssitehokkaasti.
Satamarakentamisessa ja päivittäisessä toiminnassa maamme pohjoinen sijainti ja haavoittuva Itämeri asettavat reunaehtoja toiminnalle. Ne välittyvät meren- ja alueidenkäytön suunnittelun monitasoisessa järjestelmässä ja saavat konkreettisen sisältönsä satamarakentamisen ympäristöluvissa.
Satamat ovat myös osa sijaintipaikkakuntansa yhdyskunnan kudelmaa. Siksi toiminnalliset ympäristöluvat asettavat määräyksiä mm. melun, ilmanlaadun ja vesistöpäästöjen hallinnalle, joihin tarvittaviin ratkaisuihin vaikuttavat kunkin sataman olosuhteet ja sen liikenteen ominaisuudet. Laadukas alusjätehuolto ja turvallinen lastien käsittely ehkäisevät Itämeren saastumista.
Luvat edellyttävät ympäristövaikutusten ja tilan säännöllistä seurantaa satamassa, jotta pystytään tekemään vaikutuksia ehkäiseviä ja korjaavia toimenpiteitä. Toimenpiteisiin osallistuvat myös satamassa lasteja käsittelevät yritykset.
Ympäristölainsäädäntö velvoittaa vuonna 2030 alkavaan maasähkön tarjontaan määrätyt ehdot täyttävälle alusliikenteelle, jolla leikataan alusten ilmastopäästöjä.
Maasähkön tarjonta ja käyttö ovat suomalaisissa satamissa edenneet vaadittua nopeammassa tahdissa. Vuonna 2024 maasähköä käytetään jo laajasti matkustaja-autolauttaliikenteen satamissa ja rahtisatamissä liittymien määrä kasvaa ripeää vauhtia.
Satamissa omaehtoista ilmasto- ja ympäristötyön muotoja on em. lisäksi muitakin, kuten:
Oletko tullut ajatelleeksi, että kaupan ja teollisuuden varastot ovat nykyään kuljetusketjuissa? Jos liikenne katkeaa, se näkyy nopeasti arkielämässä. Tämän vuoksi satamissa varaudutaan riskeihin monin tavoin.
Satamayhtiöt vastaavat liikenteen sujumisesta sataman alueella. Tämä tarkoittaa toimintatapojen turvallisuutta, mutta myös riittävästi mitoitettuja ja laadukkaasti toteutettuja väyliä sekä aluksille että tie- ja raideliikenteelle, satama-alueen työntekijöille ja matkustajille. Kyberturvallisuudesta huolehtiminen kuuluu asiaan, sillä informaatioteknologia käytetään satamissa laajaalaisesti.
Satamayhtiöt ovat alueensa isäntiä. Ne koordinoivat turvallisuusmenettelyjä, joita tarvitaan mahdollisten uhkien ja onnettomuuksien varalta. Ne varmistavat yhteistyön satamassa toimivien yritysten kesken. Myös viranomaisten kanssa tehdään säännöllistä kehitystyötä.
Vaikutamme Euroopan merisatamia edustavan järjestön, European Sea Ports Organisationin (ESPO), kannanottoihin osallistumalla sen työryhmien työhön. Olemme ESPOssa Suomen satamien kansallinen edustaja.
Satamat ovat osa meriklusteria, joka työllistää Suomessa suoraan yli 46 000 000 henkilöä ja välillisesti jopa puoli miljoonaa. Vuonna 2023 meriklusterin liikevaihto oli yhteensä noin 17,3 miljardia euroa. Suomen Satamat rakentaa yhteistyötä Suomen Varustamot ry:n sekä Meriteollisuus ry:n kanssa meriklusterin elinkeinojen menestykseksi.
Tiesitkö, että Helsingin Satama oli vuonna 2017 ennen pandemiaa maailman suurin kansainvälisen matkustajaliikenteen satama 12,3 miljoonalla matkustajalla?
"*" näyttää pakolliset kentät
Suomen Satamat ry © 2025
