Traficom ja Väylävirasto ovat yhdessä teettäneet selvityksen koskien Suomen Satamien tavaraliikennettä sekä liikenteen suuntautumista eli satamien etu- ja takamaita. Tutkimuksessa tarkasteltiin eritysesti edellisen vastaavan, vuonna 2019 valmistuneen tutkimuksen jälkeen tapahtuneita muutoksia sekä tulevaisuuden näkymiä.
Vuodesta 2019 vuoteen 2023 Suomen satamien kautta kuljetettujen tavaroiden määrä vähentyi 121,6 miljoonasta tonnista 97,3 miljoonaan tonniin. Suurin muutos tapahtui ulkomaan vientikuljetuksissa, jotka vähenivät vuodesta 2019 vuoteen 2023 11,0 miljoonaa tonnia sekä kotimaan kuljetuksissa, jotka puoliintuivat. Ulkomaan vientikuljetusten vähenemisestä noin puolet johtui transitoviennin vähenemisestä 8,4 miljoonasta tonnista 2,8 miljoonaan tonniin.
Tulevaisuuden suurimmat trendit liittyvät kattavasti energiamurrokseen: fossiilisista polttoaineista irtautuminen vähentää niiden nykyisiä kuljetusmääriä, mutta ne korvautuvat ainakin osin muilla biopohjaisilla polttoaineilla. Muutoksen tonnimääräinen vaikutus merikuljetuksiin on vaikea arvioida, koska korvaavista polttoaineista suhteellisesti suurempi osuus voi olla kotimaista. Hiilineutraaliustavoitteisiin pääseminen vaatii tulevaisuudessa yhä enemmän myös uusiutuvaa energiaa.
Maatuulivoiman lisäksi merituulivoiman kehittäminen on etenemässä vauhdilla. Satamille merituulivoima tarjoaa liiketoimintamahdollisuuksia, mutta tuotantoalueilla ja meriliikenteellä on myös runsaasti potentiaalisia yhteensovittamisen haasteita meriliikenteen ja merituulivoiman rakentamisen välillä, joiden ratkaiseminen vaatii vielä runsaasti koordinointia ja tutkimusta hankekehittäjien ja viranomaisten sekä muiden sidosryhmien kesken.
Uusiutuvan energian tuotanto liittyy kiinteästi myös vetytalouden kehitysnäkymiin. Vedyn ja sen jatkojalosteiden kuten synteettisten polttoaineiden tuotantoa on sijoittumassa myös useiden satamien alueelle. Yleisesti ottaen satamien ja teollisuuden symbioosi on entistä syvempi, ja satamat ympäristöineen ovat houkuttelevia sijoittumispaikkoja teollisuudelle. Satamiin linkittyy myös akkuklusterin toimijoita arvoketjujen kaikista osista. Tulevaisuuden suuria potentiaalisia kuljetusvirtoja voi tulla myös pohjoisen uusilta kaivoksilta hankkeiden mahdollisesti edetessä tuotantoon. Myös kaivosteollisuuden sivuvirrat voivat kaupallisen kannattavuuden täyttyessä tuoda lisää liikennettä satamiin. Kaivosteollisuuden virtojen vaikutus merikuljetuksiin riippuu myös siitä, sijaitseeko tuotteiden jatkojalostus tulevaisuudessa Suomessa vai ulkomailla.
Kaiken kehityksen yllä leijuu nykyisen geopoliittisen tilanteen varjo, joka näkyy satamissa huoltovarmuuden ja sotilaallisen liikkuvuuden teemoina. Etenkin länsirannikon satamille tämä tarjoaa myös mahdollisuuksia ja mahdollista rahoitusta kehittää alueita ja toimintaa kaksoiskäyttöisyyden ehdoilla. Suomen satamat ovat aina olleet suomalaisen yhteiskunnan huoltovarmuuden tukijalka, ja niiden merkitys on viime vuosina korostunut entisestään.
Selvitys on luettavissa Traficomin verkkosivuilta. Selvityksen toteutti Sitowise Oy.
