Suomen sijainti EU:n reunalla ja pitkät etäisyydet päämarkkinoille tekevät toimivista meriyhteyksistä elintärkeitä. Ulkomaankaupan volyymista peräti 96 prosenttia kulkee meriteitse, mikä tekee satamista ja niihin kytkeytyvästä väyläverkosta kriittisen kokonaisuuden niin Suomen kilpailukyvyn kuin huoltovarmuudenkin kannalta.
Pitkät etäisyydet markkinoille haastavat Suomen kilpailukykyä
Pitkät etäisyydet päämarkkinoille tarkoittavat, että pienetkin kustannusnousut logistiikassa heijastuvat välittömästi vientiteollisuutemme hintakilpailukykyyn.
Logistiikan kustannusnousu on ollut huomattavaa erityisesti kuluneen vuoden aikana Hormuzin salmeen kiristyneen tilanteen nostettua polttoaineiden hintoja. Kuljetusyhteyksissä on myös selkeitä pullonkauloja: merenkulun säännöllisen linjaliikenteen osalta Suomi on moniin kilpailijamaihin verrattuna takamatkalla, mikä korostuu erityisesti konttiliikenteessä.
Suomen Satamat ry:n puheenjohtaja ja Oulun sataman toimitusjohtaja Marko Mykkänen korostaa, että Suomen erityisasema merikuljetuksista riippuvaisena maana ja sitä kautta satamien merkitys on otettava vakavasti päätöksenteossa.
”Suomelle merenkulku ei ole vain yksi kuljetusmuoto muiden joukossa, vaan elinehto. Kun 96 prosenttia ulkomaankaupasta kulkee meriteitse, jokainen logistinen lisäkustannus on suora isku vientiteollisuutemme kilpailukyvylle. Meidän on pystyttävä huolehtimaan sekä ulkomaan logistiikan sujuvuudesta että kustannuskilpailukyvystä muuttuneessa toimintaympäristössä”, Mykkänen sanoo.
Saavutettavuus vaatii kansallisia ratkaisuja
Suomen saavutettavuuden parantaminen edellyttää saavutettavuusstrategiaa ja sen määrätietoista toimeenpanoa. Strategiassa tulisi perusteellisen arvioinnin pohjalta määritellä konkreettiset toimet Suomen saavutettavuuden parantamiseksi meri-, lento- ja maaliikenneyhteyksin sekä ulkomaankaupan logistiikan kustannuskilpailukyvyn vahvistamiseksi.
Vientiteollisuuden hintakilpailukykyä voidaan tukea myös suoraan poistamalla väylämaksut, mikä kompensoisi pitkien etäisyyksien aiheuttamaa logistista haittaa.
Kustannustehokkuutta on vahvistettava myös kriittisissä merenkulun palveluissa. Tämä edellyttää jäänmurron uusimisohjelman määrätietoista edistämistä sekä vaihtoehtojen arviointia luotsauspalveluiden joustavuuden ja kustannustehokkuuden parantamiseksi.
Satamat turvaavat Suomen yhteydet ja huoltovarmuuden
Suomen satamien toimintakyky nojaa meriväylien ja satamien takamaayhteyksien riittävään kapasiteettiin, hyvään kuntoon ja häiriöttömään toimintaan. Kyse ei ole vain satamien kilpailukyvystä, vaan myös teollisuuden kuljetusten sujuvuudesta ja koko maan huoltovarmuudesta. Nykyisessä geopoliittisessa tilanteessa sotilaallista liikkuvuutta tukevat hankkeet ovat perusteltuja, mutta investoinnit on suunniteltava mahdollisimman laajasti kaksoiskäyttöisiksi. Näin ne vahvistavat samalla elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä eivätkä syrjäytä muita liikenneverkon kannalta välttämättömiä hankkeita.
”Huoltovarmuus ja sotilaallinen liikkuvuus tuovat satamille uusia investointitarpeita. Investoinnit palvelevat kuitenkin ensisijaisesti kansallista turvallisuutta, joten niiden rahoitusta ei voida jättää satamien vastuulle. Valtion on kannettava tässä oma vastuunsa ja samalla on hyödynnettävä täysimääräisesti EU:n ja Naton tarjoamat rahoitusmahdollisuudet”, Mykkänen toteaa.
Suomen on vaikutettava aktiivisesti EU:ssa, jotta satamainvestoinneille on tarjolla rahoitusta myös unionin seuraavalla rahoituskaudella. Rahoituksen piiriin tulisi saada myös satamat, jotka eivät liikennevolyymiensa perusteella nykyisin kuulu TEN-T-verkkoon mutta joilla on strateginen merkitys sotilaallisen liikkuvuuden, huoltovarmuuden tai energiajärjestelmän kannalta. Tämä voi edellyttää TEN-T-verkon määrittelyn tarkistamista tai strategisesti tärkeiden satamien huomioimista EU:n rahoitusinstrumentteja koskevissa asetuksissa, kuten Verkkojen Eurooppa -välinettä koskevassa asetuksessa.
Sisävesiliikenne tukee Itä-Suomen elinvoimaa
Merenkulun ja satamien rooli ulkomaankaupassa on merkittävä, mutta Suomen saavutettavuuden kokonaiskuvaan kuuluu myös muita keskeisiä elementtejä. Sisävesiliikenteellä on ollut tärkeä rooli kansainvälisessä kaupassa Saimaan kanavan kautta. Venäjän hyökkäyssodan alettua tämä liikenne romahti, mutta Saimaan alueen sisäisessä liikenteessä uitto ja muut sisävesikuljetukset tarjoavat edelleen alueellisesti tärkeitä ja kustannustehokkaita vaihtoehtoja erityisesti metsäteollisuuden raakapuukuljetuksiin.
Sisävesiliikenteen toimintakyky on turvattava osana kansallista kuljetusjärjestelmää etenkin Itä-Suomen teollisuuden tarpeiden ja huoltovarmuuden näkökulmasta. Tätä varten on selvitettävä sisävesikuljetusten potentiaalia sekä niiden kehittämis- ja investointitarpeita, mukaan lukien sähköistysmahdollisuudet erityisesti metsäteollisuuden logistiikassa.
Matkustaja- ja rahtiliikenne kulkevat käsi kädessä
Toinen Suomen liikenteen erityispiirre on rahdin ja matkustajaliikenteen tiivis kytkös. Suomen satamien kautta kulki vuonna 2025 rahdin ohella 13,9 miljoonaa matkustajaa. Matkustajat lähinaapurimaihimme Ruotsiin ja Viroon kulkevat pitkälti samoilla ropax-aluksilla kuin rahtikin. Matkustajaliikenteen toimintaedellytysten vahvistaminen on siksi suoraan osa koko maamme saavutettavuuden kehittämistä.
”Suomessa matkustaja- ja rahtiliikenne muodostavat kokonaisuuden: samoilla aluksilla kulkevat sekä ihmiset että huomattava määrä rahtia. Matkustajaliikenteen elinvoimaisuus tukee siten myös Suomelle elintärkeitä meriyhteyksiä ja kansainvälistä saavutettavuutta. Lisäksi sisävesikuljetuksilla on oma tärkeä alueellinen tehtävä osana toimivaa ja huoltovarmaa kuljetusjärjestelmää”, Mykkänen muistuttaa.
