Suomen Satamat ry. on antanut lausuntonsa keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelmasta (KAISU3) sekä luonnoksesta hallituksen energia- ja ilmastostrategiaksi.
Vuonna 2024 ulkomaankaupan volyymistä 95,7 % kuljetettiin meriteitse. Satamissa suurin yksittäinen ilmastopäästöjen lähde on alusliikenne, joka vastaa sataman ja sen alusliikenteen luonteesta riippuen noin 50–80 % sataman alueen päästöistä. Loppu muodostuu sataman lastinkäsittelylaitteista, maaliikenteestä ja rakennusten energiankäytöstä. Tästä johtuen satamanpidon yrityksillä on suuri välillinen merkitys meriliikenteen päästövähennysten vauhdittajana varmistaessaan erilaisten alusten tarvitsemien vähähiilisten ja hiilettömien polttoaineiden saatavuutta.
Satamapitäjien suurin väliton rooli polttoainehuollossa on alusten tarvitseman maasähkön laitteistojen ja liitäntäyhteyksien rakentamisessa. Kysyntään vastaaminen edellyttää, että vähäpäästöistä ja viime kädessä päästötöntä sähköä tuotetaan riittävästi ja sähkönsiirron kantaverkot (Fingrid) sekä alueelliset ja paikalliset jakeluverkot ovat laajuudeltaan ja kapasiteetiltaan riittävät toimittamaan sitä satamien rakentamiin jakelujärjestelmiin asti. Tässä toivotaan tiivistä yhteistyötä satamien ja energiatoimijoiden kesken, jotta satamien tulevaan sähkön kysyntään pystytään varautumaan ja vastaamaan asianmukaisesti. Laivaliikenteen ohella satamat toimivat merkittävinä raskaiden maakuljetusten hubina.
Osana sähköntuotannon kasvua satamilla on osansa paitsi tuulivoimakomponenttien toimitusketjussa maissa sijaitseville tuulipuistoille kuin myös merituulivoimapuistojen toteutuksen kokonaisuudessa. Ne toimivat niin itse tuulivoimapuiston että sen laitteiden rakentamisen tukikohtina rakentamisen aikana kuin myös huoltoliikenteen tukikohtina. Myös uusien vetypohjaisten polttoaineiden tuotantoa ja jakelua on suunniteltu satamiin ja niiden lähialueille, joten satamien rooli koko yhteiskunnan energiamurroksen mahdollistamisessa on korostumassa. Tämän siirtymän mahdollistamiseksi on tärkeää, että myös satama-alueille suunniteltavien ja toteutettavien investointien lupamenettelyt tukevat mahdollisimman hyvin hankkeiden oikea-aikaista ja sujuvaa toteuttamista ja intressien yhteensovittamista.
Lausunnoissaan Suomen Satamat ry. korosti:
- Suomen Satamat pitää meriliikenteen linjauksien konkretisoinnissa tärkeänä kohtaa neljä, jossa esitetään arvioinnin aloittamista meri- ja lentoliikenteen nykyisten rahoitusinstrumenttien soveltuvuutta ja riittävyyttä. Sen tulee sisällyttää tarkasteluun myös satamien riittävä taloudellinen mahdollisuus ja kyky vastata alusliikenteen vaihtoehtoisten polttoaineiden ja maasähkön kysyntään. Suomen Satamat ry. katsoo, että yksi tähän käytettävistä instrumenteista tulisi olla päästökaupan tuottojen kohdentaminen takaisin niille sektoreille, josta ne kerätään.
- Merituulivoiman voimakas kehittäminen edellyttää investointeja merituulipuistojen läheisissä satamissa. Suomen tyypillisesti kuntaomisteisten satamien investointi- ja riskinottomahdollisuudet on usein rajalliset ja näin ollen satamainfran kehittäminen tuulivoimakehityksen tarpeisiin voi edellyttää edistyneitä rahoitusmalli ja –tukiratkaisuja. Koska merituulivoimarakenteet vaativat mittavaa satamainfrastruktuuria, joka tarvittaessa voisi palvella myös sotilaallisen liikkuvuuden tarpeita, tulisi myös kaksoiskäyttöisyyden synergiat ja rahoitusmahdollisuudet huomioida ja hyödyntää. Merituulivoiman kokonaisuudessa on huomioitava myös sujuvan talvimerenkulun tarpeet, jotta kauppamerenkuljetukset eivät häiriinny.
- Suomen Satamat haluaa nostaa esiin myös yhteiskunnan huoltovarmuuden ja tarpeen varmistaa äkillisten muutosten tarvitseman joustavuuden elementin luvissa. Lupien muuttamisen hitaus ja mahdollisen valitusprosessin viemä aika ja kustannukset sekä näiden liiketoiminnalle aiheuttama epävarmuus ovat johtaneet jo siihen, että satamien liiketoiminnassa esim. uusien tuotantopanosten kokeellisten laivausten vastaanottaminen ja samalla esim. kiertotalouden edistämisen mahdollisuudet vaikeutuvat sekä satamille, teollisuudelle että yhteiskunnalle. Käynnissä olevalta lupa- ja valvontaviranomaistoiminnan uudistukselta odotetaan, että valtakunnallisen viraston ja lupamenettelyn myötä pystytään nykyistä paremmin edistämään markkinoilla toimivien yritysten toiminnan kilpailuneutraaliutta luvituksen yhtenäisin käytännöin. Huoltovarmuusnäkökohtien takia on perusteltua, että ympäristöluvituksessa pystytään vastaamaan nopeasti myös äkillisiin muutoksiin kuljetusreiteissä.
- Suomen Satamat pitää tärkeänä linjausta maasähkön käytön edistämisen vaihtoehtojen arvioinnista. Tässä yhteydessä Suomen Satamat ry toistaa aiemman (yhdessä Keskuskauppakamarin kanssa valmistellun) ehdotuksensa siitä, että alusten maasähkön käyttöä satamissa edistetään soveltamalla maasähköön alempaa, teollisuuden verokantaa. Alennettu verokanta vähentäisi sähkön valmisteverotuloja arvion mukaan noin 0,54 miljoonalla eurolla vuonna 2026 ja noin 2,80 miljoonalla eurolla vuonna 2030. Kasvava maasähkön käyttö alemmallakin verokannalla tuo tulevaisuudessa verotuloja enemmän kuin tilanne, jossa satamakäynnin aikana tarvittava sähkö tuotetaan aluksissa verottomalla polttoöljyllä.
Lausunnot on kokonaisuudessaan luettavissa lausuntopalvelussa:
