Asia: HE 175/2026 vp Valtion talousarvioesitys vuodelle 2027, erityisesti liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala (pääluokka 31) – kuljetusketjujen toimivuus ja huoltovarmuus
Suomen Satamat ry kiittää mahdollisuudesta lausua valtion talousarvioesityksestä vuodelle 2027.
Perusväylänpidon ja meriväyläinvestointien rahoitus
Satamien kilpailukyky, teollisuuden kuljetukset ja Suomen huoltovarmuus edellyttävät meriväylien sekä satamien takamaayhteyksien riittävää kapasiteettia, kuntoa ja toimintavarmuutta. Hallituksen vuoden 2027 talousarvioesityksessä esitetään vuodelle 2027 varsin matalaa perusväylänpidon rahoitustasoa. Suomen Satamat ry pitää tärkeänä, että rahoituksen lasku ei johda meriväylien, satamayhteyksien tai muiden kuljetusketjujen kriittisten osien kunnossapidon ja palvelutason heikkenemiseen.
Harkiten kohdennetut väyläverkon kehittämisinvestoinnit ja korjausvelkaa torjuvat ylläpitotoimet poistavat logistiikan tehokkuutta ja kilpailukykyä heikentäviä pullonkauloja. Suomen Satamat ry katsoo, että väyläverkon kehittämisen rahoituksessa on varmistettava myös satamien saavutettavuuden kannalta vaikuttavien meriväylien sekä tie- ja ratayhteyksien suunnittelu- ja toteutusvalmius. Hankkeiden priorisoinnin tulee perustua ajantasaiseen tietoon kuljetusvirroista, huoltovarmuudesta, sotilaallisesta liikkuvuudesta (huomioiden erityisesti kaksoiskäyttökohteet) ja teollisuuden investointitarpeista.
Talvimerenkulku ja sisävesiliikenne
Suomen ympärivuotisen meriliikenteen toimintakyky on varmistettava pitkäjänteisesti. Suomen Satamat ry pitää välttämättömänä, että jäänmurron palvelutaso ja kaluston pitkäjänteinen uudistaminen turvataan siten, että vienti-, tuonti- ja huoltovarmuuskuljetukset toimivat kaikkina talvina.
Sisävesien tavarakuljetukset on edelleen huomioitava liikenneverkon strategisessa kokonaisuudessa. Saimaan alueen liikenne on vähentynyt Venäjän hyökkäyssodan seurauksena, mutta toimiva sisävesiliikenne tukee metsäteollisuuden raaka-ainekuljetuksia ja Itä-Suomen elinvoimaa. Kuljetusten laajamittainen siirtäminen rauta- tai maanteille ei ole verkon kunnon ja kapasiteetin vuoksi mahdollista eikä liikennepoliittisesti tavoiteltavaa. Valtion tulisi muodostaa yhteinen sisävesiliikenteen strateginen kehittämisnäkymä, jossa huomioidaan satamat, aluskalusto, infrastruktuuri, takamaayhteydet, puhdas siirtymä ja luotsauspalvelujen saatavuus.
Huoltovarmuus ja sotilaallinen liikkuvuus
Satamien saavutettavuus on tunnistettava osaksi kansallista turvallisuutta ja huoltovarmuutta. Sotilaallisen liikkuvuuden tarpeista lähtevien hankkeiden toteuttaminen on nykyisessä geopoliittisessa tilanteessa perusteltua, mutta hankkeiden kaksoiskäyttöisyyteen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Näin investoinnit palvelevat samalla elinkeinoelämää ja ehkäisevät muiden tärkeiden liikenneverkkohankkeiden viivästymistä.
Huoltovarmuuden ja sotilaallisen liikkuvuuden vaatimukset aiheuttavat satamien infrastruktuuriin ja palveluihin merkittäviä kehittämistarpeita. Ne on huomioitava täysimääräisesti valtion budjettiprosessissa tai niihin on varmistettava ulkopuolinen rahoitus hyödyntämällä EU:n ja Naton rahoitusmahdollisuuksia. Satamien ei voida edellyttää rahoittavan investointeja, joiden ensisijaisena perusteena ovat kansallisen huoltovarmuuden tai sotilaallisen liikkuvuuden tarpeet.
Tätä asiakokonaisuutta koskien tuomme erityisesti esiin, että Suomen tulisi toimia aktiivisesti EU:n suuntaan, jotta varmistetaan EU-rahoituksen saatavuus satamien investointeihin myös EU:n seuraavalla rahoituskaudella. Tämä koskee myös satamia, jotka eivät nykyisellään ole liikennevolyymiensa perusteella TEN-T-verkolla, mutta joiden rooli on strategisesti merkittävä joko EU:n sotilaallisen liikkuvuuden, huoltovarmuuden tai energiajärjestelmän näkökulmasta. Rahoituskelpoisuuden varmistaminen voi edellyttää muutoksia TEN-T -verkon määrittelyyn tai asian huomioimista rahoitusinstrumentteja koskevissa EU-asetuksissa, kuten Verkkojen Eurooppa -välinettä koskevassa asetuksessa.
Lisäksi nostamme esiin, että satamien sähkönsaannin turvaaminen on nostettu satamien toimintavarmuuden tarkasteluissa tärkeimmäksi kriittiseksi tekijäksi. Käynnissä on parhaillaan Suomen satamaverkon sähkönsaannin turvaamisen tilaa ja ratkaisuvaihtoehtoja käsittelevä selvitys. Satamien sähkön saannin turvaaminen siinä laajuudessa, että pystytään huolehtimaan myös kuljetusten jatkuvuudesta erilaisissa laajamittaisissa häiriötilanteissa, edellyttäisi erillistä rahoitusta esimerkiksi huoltovarmuusrahastosta.
Kuljetusketjuja tukevien viranomaispalvelujen toimintakyky ja kustannukset
Hallinnonalan säästöissä on arvioitava huolellisesti vaikutukset kuljetusketjujen turvallisuuteen, sujuvuuteen ja elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin. Satamien ja meriliikenteen kannalta välttämättömien luotsaus-, liikenteenohjaus-, sää-, jää- ja olosuhdetietopalvelujen saatavuus, laatu ja jatkuvuus on turvattava, etsien kuitenkin kustannustehokkaita toimintatapoja. Jos palvelujen tuotantotapaa, verkkoa tai vastuunjakoa muutetaan, vaikutukset on arvioitava ennakolta ja rahoitus, vastuut sekä vähimmäispalvelutaso määriteltävä selkeästi. Lisäksi tuomme esiin, että esimerkiksi luotsauspalvelujen hinnat ovat nousseet kuluneen neljän vuoden aikana 34 prosenttia. Lisäksi väylämaksujen pysyväksi suunniteltu puolitus peruttiin tällä kaudella. Nämä kustannustekijät aiheuttavat lisärasitusta kuljetusketjuun, joka on kohdannut kuluneena vuotena nopean kustannustason nousun polttoaineiden hinnan noususta johtuen.
Kuljetusketjujen toimintavarmuutta tukeva puhdas siirtymä
Satamat ovat keskeisiä meriliikenteen ja koko yhteiskunnan energiasiirtymän mahdollistajia. Uusien polttoaineiden jakeluinfrastruktuuri, puhtaan siirtymän teolliset hankkeet ja merituulivoiman rakentaminen edellyttävät satamilta huomattavia investointeja. Riittävä vaihtoehtoisten polttoaineiden saatavuus satamissa tukee myös kuljetusketjujen jatkuvuutta ja vähentää riippuvuutta yksittäisistä energialähteistä. Suomen Satamat ry pitää tärkeänä, että valtio edistää päästökauppatulojen ja muiden rahoitusvälineiden kohdentamista meri- ja lentoliikenteen puhtaaseen siirtymään, kilpailukykyyn ja huoltovarmuuteen, myös satamissa.
Merenkulun vähäpäästöisyyttä voidaan edistää lisäämällä maasähkön käyttöä ja parantamalla sen kustannuskilpailukykyä. Suomen Satamien esittää, että maasähköön sovellettaisiin teollisuuden alempaa sähköverokantaa. Muutos alentaisi merenkulun kustannuksia, vahvistaisi vientiteollisuuden kilpailukykyä sekä lisäisi maasähkön kysyntää ja nopeuttaisi satamien ja alusten investointeja sähkönsyöttöjärjestelmiin. Maasähkön käytön arvioidaan vähentävän alusten satamakäynnin päästöjä 50–80 prosenttia. Alennettu verokanta vähentäisi sähkön valmisteverotuloja arvion mukaan nykytilanteessa noin 0,54 miljoonalla eurolla vuonna 2026 ja noin 2,80 miljoonalla eurolla vuonna 2030. On kuitenkin huomioitava, että kasvava maasähkön käyttö alemmallakin verokannalla tuo tulevaisuudessa verotuloja enemmän kuin tilanne, jossa satamakäynnin aikana tarvittava sähkö tuotetaan aluksissa verottomalla polttoöljyllä.
