Suomen turvallisuusympäristö on muuttunut nopeasti. Muutos näkyy myös satamissa: luvattomat tunkeutumisyritykset, droonihavainnot ja kyberuhat ovat tulleet osaksi satamien arkea. Samalla satamien merkitys huoltovarmuudelle, sotilaalliselle liikkuvuudelle ja koko yhteiskunnan toimivuudelle on korostunut. Turvallisuutta ei kuitenkaan voida rakentaa yksin satamien vastuulle, vaan siihen tarvitaan toimivaa viranomaisyhteistyötä, riittäviä resursseja ja tehokasta tiedonvaihtoa.
Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa, lisääntynyt hybridivaikuttaminen ja niin sanotun varjolaivaston toiminta ovat muuttaneet Suomen toimintaympäristöä merkittävästi. Myös Suomen Nato-jäsenyys on tuonut uusia vaatimuksia kriittiselle infrastruktuurille ja liikennejärjestelmälle. Lisäksi kansainvälisen järjestäytyneen rikollisuuden toimintaa on havaittu Suomessa aiempaa enemmän.
Satamat ovat tämän kehityksen keskiössä. Ne ovat Suomen ulkomaankaupan solmukohtia, kriittistä infrastruktuuria ja monitoimijaympäristöjä, joissa liikkuu ihmisiä, tavaroita, tietoa ja energiaa. Muuttunut turvallisuusympäristö näkyy satamissa hyvin konkreettisesti. Satamissa on havaittu esimerkiksi luvattomia alueelle tunkeutumisyrityksiä ja drooneja. Myös satamatoimijoihin kohdistuneita kyberhyökkäyksiä on ilmennyt. Kriittisen infran osana satamat joutuvat yhä laajemmin arvioimaan toimintaansa liittyviä sopimuskumppani- ja teknologiariskejä, myös geopoliittiset näkökulmat huomioiden.
Turvallisuusympäristön muuttumisesta huolimatta suomalaiset satamat toimivat tehokkaasti ja turvallisesti. Vakavia, satamatoimintaa merkittävästi häiritseviä tapahtumia ei ole ilmennyt. ”Suomen satamissa on tehty jo pitkään määrätietoista työtä turvallisuuden ja varautumisen eteen. Nyt toimintaympäristö kuitenkin muuttuu niin nopeasti, että myös turvallisuustyön on jatkuvasti kehityttävä. Satamien on pystyttävä tunnistamaan uusia uhkia ja reagoimaan niihin, mutta samalla huolehdittava tehokkaasti perustehtävästään, logistiikasta”, Suomen Satamien toimitusjohtaja Piia Karjalainen sanoo.
Huoltovarmuustyö rakentaa turvallisuutta
Huoltovarmuustyöllä on keskeinen rooli Suomen satamien turvallisuuskulttuurin ja -toimintamallien rakentamisessa. Säännöllinen harjoittelu, tilannekuvan kokoaminen ja eri toimijoiden yhteistyö ovat vahvistaneet koko toimialan valmiuksia erilaisiin häiriötilanteisiin.
Satamat ovat tehostaneet muun muassa alueiden vartiointia ja valvontaa, kehittäneet kyberturvallisuutta sekä varautuneet sähkökatkoihin ja muihin häiriöihin varavoimaratkaisuilla. Myös yhteistyötä viranomaisten kanssa on tiivistetty entisestään.
”Huoltovarmuustyö on Suomessa yksi vahvuuksistamme. Satamissa ymmärretään, että turvallisuus ei tarkoita vain yksittäisten uhkien torjumista, vaan jatkuvaa varautumista ja kykyä toimia myös silloin, kun yhteiskuntaa kohtaa laajempi häiriötilanne”, Karjalainen toteaa.
Turvallisuus syntyy kuitenkin harvoin yhden toimijan toiminnasta. Satamat ovat ympäristöjä, joissa työskentelee samanaikaisesti lukuisia yrityksiä ja viranomaisia. Siksi myös turvallisuuden pitää rakentua yhteistyössä.
Satama ei ole viranomainen
Turvallisuusyhteistyön vahvistaminen ei tarkoita sitä, että satamat voisivat hoitaa viranomaisille kuuluvia tehtäviä.
Satamanpitäjät toimivat osakeyhtiömuodossa, ja niiden tehtävä on ylläpitää ja kehittää sataman toimintaa.
”On tärkeää, että vastuut ovat selkeät. Satamat voivat ja niiden pitää tehdä paljon satamayhteisön turvallisuuden eteen, mutta satamayhtiö ei voi hoitaa viranomaistehtäviä”, Karjalainen painottaa.
Satamissa on tunnistettu osa-alueita, joiden osalta viranomaisten käytössä olevia työkaluja ei hyödynnetä vielä täysimääräisesti. Esimerkkinä tästä Karjalainen mainitsee turvallisuusselvitykset: “Vuonna 2025 voimaan tullutta satamien turvallisuusselvitysmenettelyä tulisi arvioida käytännön kokemusten perusteella. Lisäksi tarvitaan yhteisiä tiedonjako- ja rekisterialustoja, jotka tehostavat selvityksiä ja vähentävät tarpeetonta päällekkäistä työtä.”, Karjalainen toteaa.
Tilannekuva on turvallisuuden tärkein työkalu
Yksi satamien näkökulmasta keskeisistä kehityskohteista on tiedonvaihto. Kun satama-alueella tapahtuu jotakin poikkeavaa ja asia etenee viranomaistutkintaan, satama ei välttämättä saa myöhemmin tietoa siitä, mitä tutkinnassa selvisi tai millainen tapahtuman motiivi oli. Sataman näkökulmasta tieto olisi kuitenkin tärkeää, jotta vastaaviin tilanteisiin voidaan varautua tulevaisuudessa paremmin.
”Satamien oma turvallisuustyötä voidaan kehittää sitä tehokkaammin, mitä parempi tilannekuva meillä on. Jos esimerkiksi luvattoman tunkeutumisen taustalla oleva toimintamalli tai motiivi selviää viranomaistutkinnassa, olisi tärkeää, että olennaista tietoa pystyttäisiin jakamaan myös satamille. Se auttaa satamia kohdentamaan riskienhallinnan toimia oikein”, Karjalainen sanoo.
Suomen Satamien näkemyksen mukaan tarvitaan pysyviä ja toimivia mekanismeja julkisen ja yksityisen sektorin väliseen tiedonvaihtoon. Lainsäädännön tulee mahdollistaa viranomaistiedon jakaminen riittävässä laajuudessa niille yksityisen sektorin toimijoille, jotka tarvitsevat tietoa oman riskienhallintansa kehittämiseen yhteisten uhkien torjumiseksi.
EU-rahoituksen on seurattava muuttunutta turvallisuusympäristöä
Suomen satamien turvallisuus ei ole vain kansallinen kysymys. Suomen maantieteellinen sijainti Naton ja EUn itärajamaana tarkoittaa, että Suomen satamien rooli Euroopan liikennejärjestelmän osana, erityisesti huoltovarmuudessa ja sotilaallisessa liikkuvuudessa, on merkittävä. Satamien infrastruktuuriin ja palveluihin kohdistuu kehittämistarpeita sotilaallisen liikkuvuuden vaatimusten vuoksi. Nämä kehittämistarpeet olisi huomioitava täysimääräisesti valtion budjettiprosessissa tai varmistettava muutoin ulkopuolisen rahoituksen saatavuus EU:n ja NATOn rahoitusmahdollisuuksia hyödyntäen. Satamien ei voida odottaa itse rahoittavan investointeja, joiden ensisijaisena perusteena ovat huoltovarmuuden tai sotilaallisen liikkuvuuden tarpeet.
Kaikki Suomen turvallisuuden kannalta tärkeät satamat eivät kuitenkaan kuulu TEN-T-verkkoon liikennevolyymiensa perusteella. Suomen Satamien näkemyksen mukaan eurooppalaista TEN-T-verkkoa määriteltäessä tulisi huomioida nykyistä vahvemmin satamien geostrateginen merkitys sekä niiden rooli energiahuollossa, huoltovarmuudessa ja sotilaallisessa liikkuvuudessa. Näin myös liikennemääriltään pienemmissä satamissa voitaisiin turvata kriittiset investoinnit.
”Suomessa liikennevirrat ovat moniin muihin Euroopan maihin verrattuna ohuita. Siksi pelkkä liikennemäärä ei aina kerro sataman strategisesta merkityksestä. Turvallisuuden ja huoltovarmuuden kannalta kriittisiä investointeja pitää pystyä tekemään myös satamiin, joiden merkitys näkyy ennen kaikkea varautumisessa ja yhteiskunnan kriisinsietokyvyssä. On koko Suomen etu, että tällaisten liikenteen strategisten solmukohtien rooli tunnistetaan EU-tasolla. Se auttaa meitä varmistamaan EU-rahoituksen mahdollisuudet kansallisesti tärkeisiin investointeihimme”, Karjalainen sanoo.
Turvalliset satamat on koko Suomen etu
Muuttunut turvallisuusympäristö haastaa satamia, mutta samalla se vahvistaa niiden strategista merkitystä. Satamat ovat keskeinen osa Suomen huoltovarmuutta, kansainvälisiä yhteyksiä ja yhteiskunnan kriisinsietokykyä.
Siksi turvallisuustyössä tarvitaan ennen kaikkea yhteistyötä: riittävästi resursoituja viranomaisia, toimivaa tiedonvaihtoa, yhteistä tilannekuvaa sekä satamien mahdollisuutta kehittää omaa riskienhallintaansa ajantasaisen tiedon pohjalta.
Suomen Satamien tavoitteena on, että turvallisuusympäristön muutoksiin vastataan ennakoivasti ja yhteistyössä siten, että jokainen toimija voi keskittyä siihen, mikä kuuluu sen omaan rooliin. Turvallinen Suomi tarvitsee turvalliset satamat, ja turvalliset satamat tarvitsevat rinnalleen vahvat viranomaiset, toimivan tiedonvaihdon ja koko yhteiskunnan yhteisen sitoutumisen varautumiseen.
