Euroopan laajuisen liikenneverkon (TEN-T) rakentaminen on yksi keskeisimmistä EU:n sisämarkkinakehityksen vauhdittajista. TEN-T-verkko yhdistää eurooppalaiset kaupungit, satamat, lentokentät ja logistiikkakeskukset kokonaisuudeksi, joka tukee Euroopan talouskasvua ja alueiden kehittymistä. Tärkeitä liikenneverkon kehittämisen tavoitteita ovat lisäksi kilpailukyky, kriisinkestävyys ja sotilaallinen liikkuvuus.
TEN-T-verkon kehittyminen edellyttää merkittäviä investointeja. Investointitarve seuraavan viidentoista vuoden aikana on 845 miljardia euroa. On selvää, että ilman merkittävää EU:n rahoitusosuutta liikenneverkkojen kehittyminen ei ole mahdollista. EU:n suora rahoitustuki, Connecting Europe Facility (CEF), on ollut keskeinen työkalu tärkeiden hankkeiden toteutuksessa.
EU:ssa valmistaudutaan parhaillaan seuraavaan budjettikauteen vuodesta 2028 alkaen. EU:n budjettirakennetta uudistetaan ja infrarahoitusta sen mukana. Vaikuttamisen aika on nyt, kun komissio valmistelee budjettirakenteen uudistamista kesään 2025 mennessä.
Elinkeinoelämän järjestöjen näkemys on, että EU:n budjettineuvotteluissa tulee edistää linjaa, joilla varmistetaan liikenneinfralle EU-tasoinen rahoitusinstrumentti jatkossakin. Rahoituskriteerejä tulee uudistaa strategisemmalle tasolle, jolla varmistetaan hankkeiden yhteiseurooppalainen lisäarvo. Rahoituksessa tulee priorisoida kansainvälistä saavutettavuutta, liikenneinfraa ydinverkkokäytävillä ja hankkeiden vaikuttavuutta kilpailukyvyn, kriisinkestokyvyn ja sotilaallisen liikkuvuuden suhteen. Rahoituskaudella on edistettävä koko kolmitasoisen TEN-T verkon toteuttamista.
Erityisesti Suomen kriisinkestävyyden, ulkomaankaupan ja matkailun näkökulmista on EU:n rahoitusmekanismi elintärkeä. Suomi on pitkien välimatkojen ja harvan asutuksen maa, joka EU:n ja NATOn ulkorajan vartijana turvaa nyt koko Eurooppaa. Suomen aseman vahvistaminen ja tiiviin yhteyden luominen manner-Eurooppaan ei ole vain Suomen oma asia, vaan koko Euroopan yhteinen intressi.
Järjestöt ovat tehneet kannanoton liikenneinfran EU-rahoitusmekanismin puolesta. Kannanoton ovat allekirjoittaneet Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Satamat ry, Keskuskauppakamari, Suomen Yrittäjät, Metsäteollisuus, Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL, Suomen Tieyhdistys, Suomen Varustamot, Suomen Vesitiet ja Suomen Laivameklariliitto.
Tiina Haapasalo
johtava asiantuntija, Elinkeinoelämän keskusliitto EK
Piia Karjalainen
toimitusjohtaja, Suomen Satamat
Hanna Kalenoja
johtava asiantuntija, Keskuskauppakamari
Sini Puntanen
liikenne- ja kaupunkipolitiikan asiantuntija, Suomen Yrittäjät
Ville Hulkkonen
johtaja, Metsäteollisuus
Anssi Kujala
toimitusjohtaja, Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL
Simo Takalammi
toimitusjohtaja, Suomen Tieyhdistys
Tiina Tuurnala
toimitusjohtaja, Suomen Varustamot
Merja Salmi-Lindgren
toiminnanjohtaja, Suomen Vesitiet
Sari Turkkila
toiminnanjohtaja, Suomen Laivameklariliitto
Outi Nietola
Toimitusjohtaja, Logistiikkayritysten Liitto ry
