Satamien rooli puhtaan siirtymän mahdollistajana kasvaa nopeasti. Tuulivoiman, vedyn ja muiden vähähiilisten energiaratkaisujen yleistyminen lisää satamien merkitystä sekä uusien energiaratkaisujen tuotannossa ja logistiikassa että tulevaisuuden jakeluverkkojen solmukohtina. Samalla satamien oma sähköntarve on kasvamassa merkittävästi maasähkötarjonnan yleistyessä ja yleisen sähköistymiskehityksen myötä. Yksittäisten satamien sähköntarve on moninkertaistumassa lähivuosina.
Suomen Satamat ry:n mukaan puhdas siirtymä edellyttää satamilta mittavia investointeja esimerkiksi maasähköön, latausinfrastruktuuriin, sähköverkon kapasiteettiin sekä vaihtoehtoisten polttoaineiden varastointiin ja jakeluun. Jotta nämä puhtaan siirtymän investoinnit voidaan toteuttaa oikea-aikaisesti, on investointien toteutumisen edellytyksiä vahvistettava sekä rahoituksen että lupamenettelyjen osalta.
”Satamien energiantarve tulee moninkertaistumaan lähivuosina. Tämä on huomioitava ajoissa sekä kantaverkon että alueellisten jakeluverkkojen suunnittelussa. Satamien sähköistymistä ei voida edistää ilman riittävää verkkokapasiteettia”, sanoo Suomen Satamat ry:n varapuheenjohtaja ja Hangon sataman toimitusjohtaja Anders Ahlvik.
Myös EU:n vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuuria koskeva AFIR-asetus lisää satamien investointitarpeita. Satamissa tarvitaan lataus- ja sähköjärjestelmiä niin aluksille, työkoneille kuin maakuljetuskalustolle sekä infrastruktuuria uusien polttoaineiden, kuten vedyn ja uusiutuvien polttoaineiden, jakeluun.
Päästökaupan tuloja voitaisiin ohjata investointeihin
Puhdas siirtymä tuo satamille ja koko merenkulun toimialalle merkittäviä kustannuksia. Investointitarpeiden lisäksi kustannuksia syntyy muun muassa merenkulun päästökaupasta.
Suomen Satamat ry:n mukaan osa merenkulun päästökauppatuloista tulisi kohdentaa takaisin merenkulun ja satamien vähähiilistymistä tukeviin toimiin. Rahoitusta voitaisiin käyttää esimerkiksi maasähkö- ja vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuuriin sekä energiatehokkuutta parantaviin ratkaisuihin.
”Päästökauppatulojen kohdentaminen takaisin sektorin vähähiilistymistä tukeviin investointeihin olisi perusteltua. Se tukisi samalla Suomen kilpailukykyä ja energiaomavaraisuutta”, Ahlvik sanoo.
Myös EU-rahoituksen saatavuus vaihtoehtoisten käyttövoimien jakeluinvestointeihin on tärkeää. Satamissa tarvitaan investointeja muun muassa vedyn, sähköisen laivaliikenteen ja uusiutuvien polttoaineiden jakeluverkkoihin.
Luvituksen hitaus hidastaa investointeja
Rahoituksen lisäksi satamainvestointien toteutumista vaikeuttavat pitkät ja monimutkaiset lupaprosessit. Puhdasta siirtymää tukevien investointien, kuten energia- ja sähköinfrastruktuurin, väylien ja merituulivoiman rakentamisen logististen ratkaisujen, toteuttaminen edellyttää ennakoitavaa ja sujuvaa luvitusta.
”Investointien toteutumisen kannalta on olennaista, että lupamenettelyjä voidaan nopeuttaa ja yhtenäistää. Suuret satamainvestoinnit liittyvät usein myös huoltovarmuuteen ja kansallisesti merkittävään infrastruktuuriin, joten niiden luvituksen pitäisi olla mahdollisimman ennakoitavaa. Vihreän siirtymän hankkeita tukevat satamainvestoinnit tulisi ottaa mukaan ympäristöluvituksen etusijamenettelyjen piiriin”, Ahlvik toteaa.
Satamien rooli kasvaa myös merituulivoiman rakentamisen logistisessa ketjussa. Tulevaisuudessa tarvitaan investointeja esimerkiksi satamakenttiin, laitureihin ja varastointialueisiin, jotta satamat pystyvät palvelemaan merituulivoiman rakentamista.
Suomen Satamat ry:n tavoitteena on, että puhtaan siirtymän edellyttämät investoinnit voidaan toteuttaa ennakoitavasti ja kustannustehokkaasti. Kansallisen meriliikenteen sähköistämisohjelman, investointitukien, EU-rahoituksen ja sujuvampien lupamenettelyjen avulla voidaan vahvistaa satamien edellytyksiä toimia osana Suomen tulevaisuuden energiajärjestelmää.
